Olenkin varmaan kertonut, että liityin juoksuklubiin. Klubin tarkoituksena on juosta aamuisin 4 x viikossa aina matkaa pidentäen, juuri ennen talvilomaa juostaan sitten n.20 km:n lenkki, osa osallistuu maratonillekin. Huvittavintahan tässä on, että suurinosa klubin jäsenistä on skandinaaveja, mie ainoana liputan Suomen puolesta. Ruottia tulee höpötettyä siis jonkun verran. Miksen mennyt suoraan Ruotsiin? Noh, käyhän tää näinkin, kaks kieltä yhdellä iskulla. Jos vielä oppis noitten norjalaisen mongerrusta ymmärtämään, tosin Julie puhuu hitaammin ja enemmän ruotsinkuulosta kieltä miulle kuin mitä ruotsalaisille.
Mie juoksentelen mukana lähinnä vaan pitääkseni itteni kunnossa ja jos matkalle tippuu muutama kilo, niin se on vaan plussaa. Tuota pitkän lenkin juoksua en niin kovasti havittele, ehkä sekin tulee tehtyä.. Lisäksi juoksentelen vain kolmisen kertaa viikossa, enkä aina klubin mukana, sillä lauantaisin haluan tehdä jotain muuta ja tällä viikolla aikataulut ei oo oikein sattuneet kohalleen. Alkuviikosta meinasi myös flunssa iskeä, mutta otin rauhallisemmin ja nukuin enemmän, niin eipäs se pirulainen tullutkaan. ähäkutti. (Finrexinillä saattoi myös olla osuutta asiaan. Olipa hyvä, että otin varaston mukaan :))
Rakkolaastarit ovat tulleet myös tarpeeseen, oon täällä ollessani saanut varmaan enemmän rakkoja jalkoihin kuin koko elämäni aikana yhteensä. Ensimmäisien viikkojen aikana syynä oli kuumuus, äkittäiset vesisateet (läpsyt kastui) ja tolkuton kävely.. Nyt viimisten viikkojen aikana juokseminen. Vaikken enää uskonut että jalkapohjasta voi löytyä paikkaa, missä ei rakkoa olisi ollut, mutta väärässä olin...oi voi. Nyt lukemaan.