Yhdeksäs helmikuuta Osakan seudulla satoin lunta. Viimeeksi yhtä paljon on satanut yksitoista vuotta sitten... Ei ihme että autoilla, busseilla ja junilla oli hankaluuksia liikkua, ei tämmöiseen ole totuttu.

Hassua oli jutella muutamien vaihtareiden kanssa,sillä muutamille tämä oli ensimmäinen lumi ikinä. Voi kuulkaas, tulkaa Suomeen, niin sitten tiiätte mitä talvi ja lumi on. (Siis normaaleina talvina). Ei tuommoinen märkä, vetinen, seuraavana päivänä sulava lumi ole mistään kotoisin.

Japani valmistautuu jo kevääseen. Kohta kukkivat luumupuut ja pian niitten jälkeen kirsikat. Ystävänpäivän kunniaksi ja kirsikan kukkia odotellessa ovat Nestlellä päättäneet tehdä uutta suklaata. Ja pitihän sitäkin maistaa, ihan vain noin tutkivan journalismin nimessä... Maistui hmm... Noh, ei se ainakaan  suklaalta enää maistunut.

Lumesta välittämättä koulun pihakukat ovat kukkineet täydellä teholla.

Tämmösiä siis tammi- ja helmikuussa täällä. On se kumma, kun joissain puissa on lehdet, kukat kukkii ja samalla sataa lunta. Mikä ei oikein täsmää?

Oikein hyvää ilmastonmuutos aikaa kaikille! Mitä sitä turhaan vuodenaikoja määrittelmään, ei ne pidä paikkaansa kumminkaan. Otetaan japanilaisista mallia ja juhlitaan joulua silloin kun on lunta ja juhannusta silloin kun on lämmin. (Täällä suurimmat juhlat ovat syksyn ruska ja kevään kirsikankukkat ja niitä juhlitaan silloin kun ne ovat. Kätevää eikö?.)